Suomesta pitkään poissa ollut tuttavani ihmetteli eilen, mitä terveydenhuollolle on tapahtunut viimevuosina. Terveyskeskuksessa häntä odotti kahden tunnin jono, ei lääkäriin vaan lääkärinajan varaukseen. Aikaa ehdotettiin kuuden viikon päähän.
Muihin eurooppalaisten maihin verrattuna tilanne on sietämätön. Valitettavasti keskiluokka, työssäkäyvä ihminen tai muu äänestävä kansalainen ei ongelmasta juuri tiedä.
Suomessa on laadukas työterveyshuolto, jota yhä useammat toimijat tarjoavat työntekijöilleen. Sekä työterveyshuollon absoluuttinen määrä että tarjottujen pakettien kattavuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana.
Tämä johtaa kehitykseen, jossa ylemmän ja alemman keskiluokan työssäkäyvä etääntyvät julkisen terveydenhuollon todellisuudesta. Jos ei julkista terveydenhuoltoa koskaan tarvitse, sen tila ei kiinnosta.
Kun keskiluokka etääntyy julkisista palveluista ja yläluokka toimii omilla rahoillaan, vähenee myös veronmaksumoraali. Miksi maksaa julkisista palveluista jos niitä ei käytä?
Noidankehä vahvistaa itseään joka päivä: Kun julkinen terveydenhuolto on huonoa, siirtyy ihminen innokkaasti yksityisen hoidon piiriin. Kun yhä useampi valitsee yksityiset palvelut, on julkista palvelua helppo kurjistaa.
Opiskelijaliike ei ole syytön. Luomalla YTHS:n kaltaisen sinänsä hienon järjestelmän, olemme mahdollistaneet ihmisille elämän vailla julkisia palveluita. Unohdan toki tietoisesti, että tätäkin rahoitetaan julkisen kanavan kautta.
Kun lääkäri valitsee työpaikkansa, kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan yksityisen puolen joustavammista työehdoista. Tilanne huononee päivä päivältä riippumatta siitä, kuka voittaa vaalit.
Olen agnostikko myös julkisen terveydenhuollon suhteen. Rahaa tuhlaillaan
tietojärjestelmiin hirmuisesti, hallinto ei toimi ja byrokratialla ei ole tulosvastuuta.
Yksityisen puolen hyvänä puolena onkin rahan tehokas käyttö, sillä tulos näkyy katteessa.
Pääkaupunkiseudulla tänään syntyvä Eerik saa lapsena vakuutuksen, jolla hän käy
yksityislääkärillä. Lapsuuden jälkeen Eerik siirtyy YTHS:n piiriin, josta tie jatkuu saumattomasti Mehiläisen työterveyshuoltoon.
Täyttäessään 68, Eerik huomaa ensimmäistä kertaa, mitä julkiselle terveydenhuollolle kuuluu. Eerik ei ole poikkeus, vaan valtavirtaa.
Minulle on ehdotettu kerran sairaanhoitopiiristä yksityistä leikkausta pankkilainalla.
Mikäli tilanne on näin paha, tulisiko julkinen sairaanhoito ajaa suosiolla alas ja ostaa ihmisille palvelut yksityisiltä tuottajilta?
Suosikaa kuntavaaleissa ehdokkaita, jotka käyttävät myös huonoja julkisia palveluita. Pysytpähän kartalla.
Tuomas on 25-vuotias gradua viimeistelevä helsinkiläinen, toimii aktiivisesti myös kansainvälisesti:
Linkit www.tuomastuure.fi ja www.facebook.com/PienenIhmisenAsialla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti